Tupakkipöyän tuuki

Isän tekemän tupakkipöyän tuuki om maailiman nättein. Son äitin merkkaama tyttönä ollesaa. Siinon neliä kanttia ja serreunaa oo ommeltu semmone pitsi,josson harvasa kohasa ku kengää alle litistetty hämähäkki ja tihiäsä kohasa ku kolome rinttaa rinnakkaij. Iha liina reunasa o semmone kohta, josta tullee mielee höyhenet.

Liinaa neliäsä nurkasa on ruskia ristikko ja sempäällä kaks oranssiikeltasta kiekuraa – ja sem päällä taivaaenkeleitte hammeitte värine sinine hupane kumpare.

Liina keskellä on neliä vaaliampunasta kukkaa ja jokkaisee ympärillä kolome vaaliaasinistä kukkaa, joissoo keltaset – tai vissii oranssit keskustat. Yhe sinisee kuka terälehet on terävät, toistee pyöriät. Punasee kukaa keskellä on tummemmanpunane ympyrä ja see keskellä ruskia rinkula.

Kukkiee välillä kiemurtellee kaheväristä viherijää. Non lehtiä ja kukkie kiemuraisia ulokkeita. Iha liina keskellei oo mittää, so aiva valakia. Siihe äiti tai me lapsekki laitetaa pyhäsi kukkamaliakko. Kesällä me kerätää siihe keltasia niittyleinikeitä ja sinisiä ruiskaunokkeja, päivänkakkaroita, joison keltanen pehemiä keskusta. Semmone nyppylä.

Tupakkipöyäsä on kaheksan kulumaa pöyää kannesa ja kaheksa kulumaa pöyä alakannesa. Som pienempi. Tupakkipöytä laitetaa aina akkuna alle. Mummukamarisa son kartanonpuoleisen akkunan alla ja sen vieresä on kaksi nojatuolia. Me hypellää niillä ilimaa, vaikkei saiskaa.

Meijää kamarisa pöytä pannaa taas kartanompuoleiselle akkunalle. Sen toisella puolellon äitin ja isän sänky, toisella puolella Ainon. Son pappan velipojalle tekemä, vaaliansininen ja pääjysä hopiasta raitaa.

Pienenä tupakkipöyän alle mahtu piiloo. Ny sinne mahtuu pikkune liina ja Pellervoita.

Kirkkaasinistä kuviua

Mää kujon mehtävviheriijjää kaulaliinaa Suopellolla heinikosa. Langankierrolla siihen tullee

aina välistä rivi sieviä reikiä. Puikot kilisee ku kujon suoraa, mutta langankiertokierroksella

mää nostan jokkaisen kiertee kiiltävälle puikolle henkiä pitämällä. Jokkaisesa reunasa mää tiiän,

että tämä käsityö loppuu ku mää pääse päähä asti. Mää rakastan käsitöitä nii että syäntä välillä

 särkee ja tee jokkaisen silimukan, ristipiston, varsipiston, reikäompeleen ja puolipylyvään

 yhtä hartaasti ku isämeijäärukoukse pyhänä. 

Mää oo sanomattomaa onnellinen, että mulla on koulusa nii hyvä käsityööopettaja.

Yhtä hyvä ku äiti kotona, mutta vielä parempi.  Mää emmmuista Kiviojjaa muistiruuvien

kiristyksestä enkä luunappeista, mää muistaa see käsityöohojeista, käsitöihin innostamisesta,

ja tiukasta työjjälijen vaatimisesta. Mää säilytän monta ommaa käsityötä aikuseksi asti.

Nom mun pyhiä esineitä ja mää laitan niitä seinälle niinku äitin ompelemia kolttuja.

Patalappuu teen ristipistoilla monivärise omenan ja reunoille koristusta sinisellä. Ite en ois

uskaltanu valita naulallenkiksi punasta lankaa, mutta soon kyllä ihana. Ristipistoliinaa mää valihten

vaaliampunasta ja vaaliavviherijää ja yritän viivytellä joka ristin kohalla, ku mää haluaisin

tehä ristipistoja enämmänku me ikkää tehhää eli kahtee päähä hirviännätit rannut.

Keltasee essuu mää valihte hankalaj ja työlää kuvioj ja hämmästynkö joku valihtee niihi kukkii

kirkkaampunasta. Ku mää valihte kirkkaasinistä ja lehtii tietysti viherijjää, liia kirkasta. Ossaa mää varsipistoja tehä ku oon ennenki merkannu, mutta tuota kuviua mää en tee kyllä ikkää enämpää. Soo viheliäistä ja tympijjää ku joka kiemurasa saa varmistaa, ettei pistot irvistä väärästä laijasta.

Mää saa silti käsitöistä parraa numeron. Tee mää reikäompelettakki viijennellä luokalla,

valakosella harmaasee pellavaliinaa. Soo mukavaa ja vaikijaa ja mää saa senki valamiiksi nätisti.

Kaikkei vaikei käsityö on hukasa ku mää oon aikune. Mää jätän se Amerikkaa, ku vien sen sinne,

ku haluan näyttää jollekki mite hyvin mää oon oppinu virkkaa kymmenvuotiaana valakosesta

langasta hansikkaat. Kukkaa ei lähetä niitä mulle takasi, vaikka mää pyyää tuhat kertaa.

Mää nää opettajang kaupasa ja se muistaa muu hansikkaat. Se ihimettellee vieläki että mää ossaa ne

virkata. Virkkaaha mää pitsejä lakanoihinki. Sormenpäät verillä. Äiti pessee veret valamiista

pitseistä tulikuumasa veesä.