Meijää koulu alakaa aina vasta syyskuusa ja sitton lauantainaki. Mullon sinne hirviä pitkä matka ja yhtä kamalasti takasi. Mää saa matkaa varte tummampunase polokupyörä, josson salamiakimuotone rautane merkki koristeena. Siinoo kirijotusta. Pyörä sarvet olleviällä, mutta mullon tarpeeksi pitkästi käsiä, vaikken muutee iso ookkaa. Moo sirpakka ja vilikas ja nopia ja nokkela ja notkia.
Mää vinttaa kouluu kovvaa ku alakumatkasta on kaks kilometriä pelekkää mehtäväliä ja joisaki kohisa mua vähä pelottaa. Mää nää joskus karhuja, jokkon sitte kohalla katajia ja joskus talavella mää kuulee oikia sujenki uluvontaa. Sillommää rukkoile, että mää kerkiä perille ennenku se susi tullee ja syö muut. Ei se koskaa tullu ja syöny, vaikka se kerra nukku talavella meijä talo likellä pellolla. Me kahteltii sitä kamari akkunasta ja annettii nukkua.
Ku mää pääse mehtäväliltä Jylyhämperälle, siito hupasempi ajjaa kouluu, ku joka puolellon taloja ja muitaki lapsia. Me mennää yhesä koulua kohti, ohi tiilitehtaa, postii, rata-aseman ja monie kauppojee. Mun koulumatkallon nelijä kauppaa, joista yhe kohalta mää voi oikasta kouluu neuvola kautta. Joskus talavella mää voi oikasta enämpi, Ojamperä kautta ja linijaa pitkinki.
Mullon seläsä mehtäviheriä reppu ja sielä lasine maitopullo. Koulu on iso ja punane ja siinoo suuret ruutuset valakoset akkunat. Mulluokka on ylläällä kartanmpuolella. Koulusa haisee koululta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti