perjantai 29. maaliskuuta 2013

Keskiä päätä


Vanahasa valokuvasa pappan tukka on paksua ku viili aamulla tuvasa ja josaki se sojotta ku haravam piikkit. Silti sillon jakaus aina keskiä päätä niinku mullaki.
Pappalla ei oo kalijua, vaa tukka tullee ohtalle ja näyttää valokuvasa siltä, että sitä pittää pitkästi kampata eestä takappäin, että se pyssyy etes hetke paikallaa. Sovvarmaa hulumunnu, ku son vintannu pyörällä kovvaa kyytiä kauppaa tai kyllää tai naapurii tai sottaa.
Mullei oo semmosta tukkaa, mullon vaaliijaa ja ohutta. Nii ohutta, että ku äiti letittää siihe letin kummallekki puolelle korvia, ne pysty määki nipistää kahee sorme vällii.
Yhellä serkulla on kamalan palio suuremmat letit, punaset pyllyy asti ja semmoset, joista yksikkää ei mahu mun kättee. Sei leikkaa niitä ollenkaa, enkä määkää ku äiti ei anna, eikä varsinkaa isäkää.

Äitii tukka on ruskiaa ja kiiltää ihanana sauna jäläkee. Se kampaa joka aamu tukkaa jakaukseng keskelle päätä ja semmosee se kampaa mullekki aina. Vettää kampalla keskeltä päätä ohtaa kohti ja toiseng kerran päältä niskaam. Kampa raapii päätä nätisti. Äiti ei ikkää oo ilikiä vaa selevittää takkuset kohat nätisti nii että pittää tukasta toisella käjellä kiinni ja toisella kampaa. Sitte se letittää kummanki letin nii joutui ja kivasti niinku se lypsää lehemiltä maitua. Keskeltä se ottaa mukkaa lettinauhan ja kiertää see letin pääsä ensii leti ympäri ja solomiiaa sitte see nätisti solomuu ja toise kerra rusetille. Tarkasti vielä rusetin kohalta nii, ettei se nauha jää yhtää ruttuu. Mun lettinauhat on sinisiä ja valakosian ja viheriöitä ja ne kahisee käjesä kivasti.
Äiti ei letitä ommaa tukkaa ennää ku soo äiti, vaikka silläki on letit pikkusena. Äitillon nuttura ja son semmonen pötkylä, jonka se ottaa poies päästä joka ilta. Son sen ommaa tukkaa. Aamulla se sitte rullaa see takasi tukkaa ja se nötköttää koko päivä äitii niskasa. Pyhänä äiti laittaa kyllää huivi päähä ja solomiaa see leuan alle. Arkina ja kotona äitillon navettahuivi ja kasvimaahuiviki kesällä. Ne se sittoo nutturan alle ja sillon äiti näyttää ilosemmalta ku pyhänä mustalla.
Isällei oo tukkaa palio pääsä ja se näyttää väheneväm jokkaisee saunareisu jäläkee. Isän kampa on ruskia, eikä sen tarvihte kahtua peilistä vaa se ossaa kampata ihteesä ilimaa sitäki.

Mää mietin lettejä ja nutturoita ja huiveja ja tummansinisiä äitin kolttuja ja sitä, etten tiejä, millon mum pittää alakaa niitä ihtekki käyttämää. Yhtenä päivänä mää leikkaan tukan ohtasta poikki, aukasen letit selekää asti, kujon viheriän pipon ja mee ripille roiskeläpäsä.
Toisena päivänä mää ostan minivokuen, tuun kotia ja itkee äitii kaas aituuksen vieresä enkä halua ikkää kasvaa yhtää enämpää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti