Punasia helemiä

Yhtenä jouluna ku mollaa vielä pieniä, joulupukki pujottaa meijän paketit Torniosa. Johonki lumihankee vissii tiemposkee. Maija ja Unto löytää meijäm paketit sieltä ja tuo onneksi meille, vaikka se menneeki joulujjäläkeisii välipäivii.   

Yhtenä jouluna pujonneista paketeista löytyy pieniä astioita, joisa nalle ajjaa autolla. Siinoo kuppeja ja lautasia ja kermanekka ja teekannu. Me leikitää joka päivä niillä Kotista. Juuaa kahavit, ryystetää lautaselta ku aikuset ja tiskataa astiat ku vieraat on lähteny. Laitetaa astiat taltee.

Seuraavana jouluna pukki pujottaa meijäm paketit Haaparantaa. Meijä syämmet pomppaa laamapaijan sisällä ku me nähhää, mitenkä isot nuket  se pukki ovvoinu antaa pujota pororreestä. Mää risti mun nuke Jaanaksi, ko son mummielestä nättein nimi. Jaanallon siniset silimät, muttei sillo oikiaa tukkaa, ku som muovine ja kova joka kohasta. Mutta sej jalat ja käjet liikkuu ja nukee saa istumaa välillä. Äiti ompelee Jaanalle ja tyttöjee nukkeille nätit vaatteet vanahoista kankaista tai vaatteista. Housut ja hammeet.

Ku me saajaa punasia ja sinisiä helemiä, niijee kaas kestää leikkiä monta kessää ja talavia. Helemisä on nippuloita ja reikiä ja niistä ne voijaa pistää yhtee ja tekkee rinkula. Kaulasa heleminauhaa pijetää aina hammee kaas. Pyhäsii.